Filosofian tehtävänä on luoda käsitteitä ja tuoda esiin asioita, joita emme ehkä muuten huomaa.
Olen viime aikoina tajunnut, että länsimaisen historian aikana olla jonkinlaisia ideologisia tai uskonnollisia authoriteetteja, jotka kertovat : hei minun mielestäni asia on nåin, teidän muidenkin pitäisi ajatella näin. Keskiajalla tämä oli suorastaan rikos ajatella toisella tavalla kuin historian suuret filosofit olivat ajatelleet. Sitten eräs filosofi sai aikaan venäjän vallankumouksen. Muissakin yhteydessä näitä filosofeja on kuunneltu. mm. Eräs suomalainen talousvaikuttaja liputtaa puoliavoimesti erästä amerikkalaista filosofia, jolla on maanosassaan kulttimaine.
Mikä kaikilla ideologisilla filosofeilla on ollut kautta aikain yhteinen tekijä? He ovat olleet enemmän tai vähemmän väärässä. Kukaan filosofi ei ole kyennyt ajattelemalla luomaan täydellistä elämän mallia, joka ratkaisee kaikki maailman ongelmat ja tuo onnen elämään. On aivan liian vaikeata yrittää todistelulla määrittää ihmisen käyttäytymisestä ne seikat, jotka tilannekohtaisesti johtavat kaikkien kannalta parhaaseen ratkaisuun. Ideologit ajavat enemmän omien tarpeidensa toteuttamista ja oman ihanne maailmansa toteuttamista kuin oikeasti yrittäisivät luoda määritteen siitä miten maailma oikeasti toimii.
Suuret ideologiset filosofit ovat aina olleet vallanhaluisia. Tehkää kuten minä sanon ja maailma paranee.
Ja ihmiskunta kuuntelee aina näitä idiootteja.
Miksi?
Koska ihmiskunta ei halua uskoa niitä pieniä hahmoja, jotka oikeasti tuntevat tasapainoittelevan maailmamme säännöt. He eivät huuda ideoitaan ja määräyksiään ja yritä saada itselleen mainetta ja kunniaa. Heistä ei kannata välittää, vaan aina pitää yrittää jotain mikä on tuomittu tuhoon. Ihmiskunta on kokonaisuudessaan lauma sopuleita, jotka menevät minne käsketään. Hei eivät uskalla huutaa: Hei mitä järkeä tässä on.
Tämä pätee varsinkin suomalaisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti