Koska menneisyydestä kirjoittaminen on kiehtovaa, niin sukelletaanpa muistoon, mikä rikkoi viimeisen padon ja luuserin heittämään ideologiansa roskakoppaan.
Tämä on kertomus neidosta, jota voimme kutsua nimellä Idiootti S. Minusta on kiehtovaa ajatella, että neito monien vuosien jälkeen lukee tämän tekstin ja olisi vielä niin tyhmä, että ei tajua sen kertovan itsestään. En mainitse naisen etunimeäkään tässä, sillä hän kuitenkin vaikutti hetkellisesti hieman näkyvässä asemassa, joten koska hän jollain tavalla ansaitsee vähän kunnioitusta, niin se annettakoon.
Oli syksy. Kesätyöpaikka opintojen välillä. Harjoittelupaikka tarkemmin sanottuna. Ensimmäinen muistikuva liittyy hetkeen, kun olin eräällä käytävällä tekemässä jotain, mitä vuosien jälkeen ei enää muista mitä se oli. Nuori neito kulkee luokseni hymyillen. Muutan viime viikon aikana olen puhunut hänen kanssaan paljon töiden lomassa. "Sinä älykäs ihana mies," Neito sanoo, " Onnea sulle jatkoon" Oli viimeinen työpäiväni. Erikoinen näkemiin lause, pohdin siinä töitä tehdessäni.
Viikkoa myöhemmin Idiootti S soitti minulle ja pyysi luokseen syömään. Olin yllättynyt. En ollut odottanut moista tapahtuvaksi. Ehkä vähän imarreltukin.
Joidenkin päivien päästä menin kutsuttuun tilaisuuteen. Neito oli pukeunut upeasti. Mahtavat meikit. Rinnat olivat melkoisen avoimet, ja mies ei voinut olla miettimättä kuinka ihanaa niillä olisi peuhata. Puhuimme, söimme. Mutta vaikka olisin varmasti voinut naida häntä, niin emme tehneet sitä, vaikka nukuin yöni hänen luonaan.
Se oli sellainen opiskelijasolu. Kämppäkaveri oli poissa, lomailemassa jossain. Siisti ja kiva paikka. Tyypillinen naisten opiskelijasolu. Istuin koko keskustelun ajan neidon pehmeällä sohvalla. Olimme ja ihmettelimme.
Tämä jälkeen tapasimme vielä pari kertaa. Lyhyitä tapaamisia. Ajattelin, että kai meistä tulee ystävät. Hän antoi ainakin ymmärtää, että olisimme ystäviä.
Kylmä suihku kuitenkin tuli kuitenkin kuukautta tai paria myöhemmin, kun olin lähettänyt hänelle kortin - ilman sen kummempia takaa-ajatuksia. Emme olleet tavanneet tuokioon.
Tyttö soitti ja sanoi olleensa yllättynyt kortista. Hän ei ollut ajatellut minua millään lailla? Anteeksi, ajattelin. Olin ihan tyrmistynyt. Oikeasti? Voiko näin pinnallista enää ollakaan. Ihan vain ystävän miellellä ollut ihminen saa soiton, jossa suurinpiirtein sanotaan, että en halua kuulla sinusta mitään.
Tuo oli sellainen kolaus minulle. Sillä hetkellä päätin, että jos joskus vielä jotain tällaista tapahtuu, niin nussin tytön ensiksi kunnolla. Päätös ei ihan ollut sillä hetkellä valmis, koska käsittelin asiaa vielä kuukauden. Sinä kuukautena sanoin ei teinille, joka ehdotti seksisuhdetta; likalle joka tuli aamuyöllä vastaan ulko-ovellani kysymään voisiko soittaa kaverille puhelimellani ja tuli ihan käymään kotiini asti; lukiotytölle, joka tuli käymään kotonani ja varmaan parille muullekin tytölle. Kohtalo oikein työnsi tyttöjä eteeni tuona aikana. Mutta kaikille vain olin ystävällinen ja annoin olla. Tämän jälkeen jätin pian suomen ja otin vuodeksi aivan toisen näköalan elämääni. Minusta tuli nykyinen minäni.
Idiootti S:ssää en ole nähnyt enää noiden aikojen jälkeen. Toivon, että hänellä on takanaan kivuliaita eroja ainakin kymmenen ja lapset huostaanotettuna jossain laitoksessa.... En ole yhtään katkera.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti